 |
Sysmän nimestä on annettu kaksi eri selitystä. Toiset pitävät Sysmä-muotoa alkuperäisenä, toiset ovat arvelleet, että se on jonkinlainen lyhennysmuoto Sysmäestä. Kuitenkin on perusteltua pitää varmana toista selitystä. |
 |
Sysmä on suomenkielessä merkinnyt synkkää metsää, korpea. Sysmän pitäjän nimessä on säilynyt muisto siitä sysmästä, sankasta aarniometsästä, mitä tämä seutu oli silloin, kun ensi asutus levisi tänne. Ensimmäinen asuinpaikkalöytö on ajoitettu 500-luvulle. Asutus laajeni huomattavasti 1000-luvun kummankin puolen. Sysmä mainitaan kirkkopitäjänä ensi kertaa 1442.
1500-luvun lopulta alkaen asutus väheni suurvaltasotien ja katoaikojen vuoksi. Vuonna 1750 kunnan asukasluku oli 2 904 ja vuonna 1800 jo 5 638. Kasvu jatkui edelleen voimakkaana, sillä vuonna 1850 asukkaita oli 7 963 ja vuonna 1900 jo 9 067. Sata vuotta myöhemmin, toisen vuosituhannen alussa Sysmässä on 5 004 asukasta.
|
|
 |
Sysmä on vanha Itä-Hämeen emäpitäjä, johon on nykyisten alueiden lisäksi kuulunut myös Hartola, Joutsa, Leivonmäki ja Luhanka sekä osia Mäntyharjusta ja Asikkalasta. Sysmä on perustettu noin vuonna 1400. Nykyään Sysmä tunnetaan vireänä kartano-ja kulttuuripitäjänä |
| Sysmä kuuluu Etelä-Suomen lääniin ja Päijät-Hämeen maakuntaan. Sysmän asukasluku on tällä hetkellä 4509. Sysmän pinta-ala on 936,5 km2, tästä vesistöä 28.9%. Vesistöjen rantaviivaa Sysmässä on 1000 km, josta Päijänteen rantaviivaa on 270 km. Päijänteen lisäksi Sysmässä on 167 pienempää järveä. Sysmä on suosittu vapaa-ajanasuntojen paikkakunta. Vapaa-ajanasuntoja on noin 3500 ja kesäisin asukasluku kolminkertaistuu vapaa-ajanasukkaiden ansiosta. Päijätsalon vapaa-ajanasuntoalueen myötä lukumäärä kasvaa nopeasti. |
 Sysmän vaakuna
Sysmän kunnan vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar vuonna 1953. Mustassa kentässä on nuolikotelo, jossa kolme hopeista nuolta, nuolikotelon keskellä punainen pienoiskilpi ja siinä pystyssä hopeinen piilukirves. Piilukirves viittaa rakentamiseen ja eränkäyntiin. Samanlaisen kirveen sai selkäänsä myös Sysmän kirkon suojeluspyhimys Pyhä Olavi Stiklestadin taistelussa Norjassa vuonna 1030. |
 Päijät-Hämeen vaakuna
Päijät-Häme ristittiin Vellamon maakunnaksi 1997, kun maakuntavaltuusto hyväksyi 9.6.1997 Päijät-Hämeen maakuntavaakunan. Sen selitys on: ”Sinisessä kentässä vedenneito ja oikeassa yläkulmassa käki, kaikki kultaa.”
Vellamon neito on jo antiikin mytologiassa tunnettujen seireenien, naispuolisten vedenhaltijoiden, kaukainen sisar. Kertomuksia, joissa mies saa kalanpyrstöisen, yläruumiiltaan paljaan ja tukkaansa kampaavan merenneidon puolisokseen, on tunnettu laajalti euraasialaisessa kulttuuripiirissä. Nämä tarinat ovat kuitenkin eri kerrostumaa kuin itämerensuomalaisella alueella tunnettu runo Vellamosta, jossa Väinämöinen saa onkeensa vedenneidon. Itämerensuomalaisella alueella Vellamoneidon-runon tapahtumat ovat seuraavanlaiset: Kala tarttuu Väinämöisen onkeen, mutta Väinämöinen ei tunnista sitä, sillä se on ”sileä siikaseksi, halea haukiseksi, suomuton lohikalaksi, räpylätön hylkeheksi, päärivaton neitoseksi.” Väinämöisen ryhtyessä paloittelemaan puukollaan kalaa, se äkkiä kimmahtaa takaisin mereen ja ilmoittaa mennessään, ettei se aikonut tulla väinämöiselle ”murkinaisiksi muruiksi, lohisiksi lounahiksi” vaan ”ikuiseksi puolisoksi, sijasi levittäjäksi, panijaksi päänalasen, valkean virittäjäksi, pirtin pienen pyyhkiäksi”. Vellamo, vedenhaltioiden kaltainen myyttinen olento, on seksuaalisesti häilyvä nainen, johon yhdistyy toisaalta eläimellisyys toisaalta viettelevyys. Runossa se edustaa nuoruutta, tavoittamatonta luontoa, itsenäisyyttä ja tunnistamatonta, samanaikaisesti haluttavaa kaunotarta ja saalistavaa hirviötä. Maakunta vaakunan on suunnitellut apulaisprofessori Tapani Aartomaa
|
Sahti on olennainen osa Sysmää
Sahtia on Sysmässä valmistettu aina. Maailmankuulu olutasiantuntija Michael Jackson on sanonut sahdista seuraavaa: |
 |
”Suomalainen sahti lukeutuu maailman epätavallisimpiin ja selkeimmin erottuviin mallasjuomiin. Jokaisella maalaissahdin tekijällä on oma reseptinsä” ”Sahdissa on voin aromi ja tuoksussa kuivan manzanilla-sherryn vivahde. Suutuntuma on mantelimainen ja katkeran makea. Sahdin vahvuus vaihtelee, mutta sillä on taipumus viedä jalat juojansa alta”
Sahtia tarjoillaan Sysmässä yleisimmin häissä, juhannusjuhlissa, talkoissa ja jouluna. |
Sysmä on Olavi Virran synnyinpaikka
Olavi Virta syntyi Sysmässä 27.2.1915. Hänen perheensä kuitenkin muutti pian Helsinkiin ja Olavista tuli Sörnäisten työläisseudun kasvatti. Olavi Virralle on pystytetty muistolaatta syntymäkylään Sysmän Särkilahteen. |
|
