Sysmän kunnan pieni MAKERA-hanke, Palveluiden uudelleen suuntaaminen, on päättynyt.

21.09.2018 17:43

Kategoria: Palvelut

Sysmän kuntalaisia ja vapaa-ajan asukkaita on profiloinnin avulla luokiteltu eri tyyppeihin ja tämän perusteella nähdään, miten eri kohderyhmät palveluja käyttävät tai niistä ajattelevat.

 

Kuntalaisten profiilit (4+2):

Arjen kiireisten isoin haaste on ajan ja varojen riittäminen. He kokevat palveluiden tason ja tarjonnan ihan riittäviksi, mutta uudenlaiset palvelun muodot, kuten ruuan tuominen kotiin voisivat helpottaa elämää. Toisaalta he ovat vielä muita enemmän riippuvaisia joukkoliikenteen toimivuudesta. Toimivan liikkumisen merkitys korostuu erityisesti lapsiperheiden harrastusten ja niihin kulkemisen järjestämisessä. Pienten arkisten toiveiden lisäksi he voivat toivoa myös suurempiakin investointeja, kuten jäähallia.

 

Arjen rauhoittuneet ovat ylittäneet ruuhkavuosien kovimman huipun, mutta ovat yhä sen verran kiinni arjen pyörittämisessä, ettei heille tule välttämättä mieleen, mitä voisivat tarvita. He kuitenkin voivat kiinnostua ja ottaa käyttöön uusia arjen mukavuutta lisääviä palveluita, mutta eivät todennäköisesti ole ensimmäisessä aallossa. Monet heistä saattavat elää ammatillisesti uransa vauhdikkainta ja yritteliäintä aikaa, mikä saattaa pitää heitä paljon poissa kotoa ja ruuanlaitolle jää vähemmän aikaa. He voisivat arvostaa ja olla valmiita panostamaan lounasruokailuun, sekä kotiin tilattavaan ruokaan.

 

Arjen kiireettömät pitää sisällään suuren hyödyntämispotentiaalin. He voisivat olla kiinnostuneita tarjoamaan aikaansa muiden hyväksi, kun heiltä itseltään ruuhkavuodet todennäköisesti ovat jo takana. Kiireettömistä voisi olla palkitsevaa osallistaa heitä etsimällä mahdollisuuksia hyödyntää erilaisten yhdistysten ja seurojen toimintaa tukemaan kunnallista palveluiden tuotantoa.

 

Irtaantuneet voidaan nähdä riskiryhmänä. Asiat eivät ole välttämättä heillä huonosti, mutta riski yksinäisyyteen on olemassa ja yksinäisyyden moninaisiin johdannaisoireisiin. Monelle heistä liikkuminen ja urheilu ovat tärkeitä. Järjestämällä ja markkinoimalla näkyvästi erilaisten paikallisten urheilu- ja harrastetoimintaa esimerkiksi ”uusien päivien” kautta voisi Irtaantuneita pyrkiä sitomaan osaksi arvokkaita vertaisverkkoja ja siten ennalta ehkäistä sekä henkilökohtaisia tragedioita että kunnallistaloudellisia menoeriä.

 

Kaksi alaryhmää kuntalaisista:

Yksin asuvat tyytymättömät eivät ole kovinkaan aktiivisia palveluiden käyttäjiä. He arvostavat käyttämiään palveluita vähäisenlaisesti, eivätkä kaipaa kovinkaan paljoa uusiakaan palveluita. Kunnan keinot tavoittaa heitä ovat aika haasteellisia. Periaatteessa he eivät kaipaa mitään uusia palveluita, mutta koska tämänkin tutkimuksen mukaan palveluiden käyttämisen määrä ja tyytyväisyys korreloivat keskenään, olisi kunnallekin edullista saada heitä aktivoitua ahkerammiksi palveluiden käyttäjiksi. Oli sitten kyseessä minkä tahansa sektorin tuottamat palvelut. Yksin oleminen ja eristäytyminen sellaisenaan puolestaan kantavat vahvaa syrjäytymisen riskiä, minkä kustannuksia ei voi vähätellä.

 

Maaseudun naiset ovat ahkeria palveluiden käyttäjiä. He ovat kiinni elämässä ja kysyttäessä heiltä mitä palveluita heidän mielestään kunnasta vielä puuttuu, he mainitsevat hyvin laajasti kaikenlaista elintarvikkeista vaatteisiin ja edelleen sisustusliikkeisiin. Kärjessä on kuitenkin hyvä paikallinen ruokapaikka, joka palvelisi myös myöhempään ajankohtaan. Lisäksi ruuan kotiinkuljetuspalvelut voisivat olla heille kovin mielekkäitä.

 

Vapaa-ajan asukkaiden profiilit (4):

Nuoret nautiskelijat ovat viettämässä vapaa-aikaa ja haluavat nauttia elämästä. He ovat verrat-tain hyvin toimeentulevia ja he ovat valmiita käyttämään rahaa palveluihin. He kaipaavat hyvää ruokaa, liikuntamahdollisuuksia. He voisivat olla kiinnostuneita urheiluvälinevuokrauksesta tai vaikka eräpalveluista (kuten ”kalastus koutsista”). Heitä miellyttäisi erityisesti aukioloaikojen venyttäminen pidemmälle kohti iltaa ja tapahtumien määrän kasvaminen.

 

Vähään tyytyvät ovat pitkälle omillaan pärjääviä. He ovat tottuneet nykyisiin palveluihin, eivätkä koe paljoa tarvitsevansa, ”jos nyt nykyiset palvelut säilyisivät”. He ovat jo iäkkäämpiä ja suuri osa heistä on eläkkeellä. Kunto ei välttämättä kaikilla ole kuten ennen, mikä voi osaltaan haitata vapaa-ajan asunnolla puuhastelua ja nikkarointia. Heistä moni voisi olla kiinnostuneita ”mökkitalkkarista”, sekä erilaisista tapahtumista mahdollisesti kylässä käyviä lapsia varten. Myös ruokakaupan ”nettitilausmahdollisuus” mökille, voitaisiin kokea kiinnostavana.

 

Kaupunkia kaipaavilla on oma lifestyle, minkä he haluaisivat ulottuvan myös vapaa-ajan asunnolle. Palveluita haluttaisiin tilata kotiinkuljetuksella, kahvila saisi olla erikoistunut johonkin uuteen terveysteemaan tai vähintään panostaa luomuun ja paikallisuuteen. He etsivät tietoa palveluista ensisijaisesti netistä ja heille palvelua tai tapahtumaa ei välttämättä ole olemassa, jos sillä ei ole kunnollista verkkosivua tai sitä ei ole löydettävissä sosiaalisesta mediasta.

 

Vakiintuneet ovat luotettavia vuodesta toiseen mökilleen palaavia ja monet heistä voivat kokea itsensä sysmäläisiksi, vaikka vakituinen asunto ja arki olisivat aina olleet toisaalla. He ovat kesätapahtumien vakikävijöitä ja jo löytäneet itselleen mieluisat palvelut ja tapahtumat, joissa he todennäköisesti käyvätkin lähes joka kesä. Uutena tulokkaana tuttujen palvelujen rinnalle he voisivat mielellään toivottaa uuden torikahvilan, sekä paikallista ruokaa tarjoavan ravintolan.

 

Yleisiä havaintoja:

- Tyytymättömät käyttävät vähemmän palveluja kuin tyytyväiset (tämä poikkeaa yleisestä luulosta, että tyytymättömät ja moniongelmaiset ovat palvelujen suurkuluttajia).

- Tyytymättömät ovat ns. yleistyytymättömiä eli eivät yksilöi tyytymättömyytensä syytä, eikä lisäpanostuksilla julkisiin palveluihin voida tehdä tyytymättömistä tyytyväisiä. Syyt ovat laaja-alaisempia kuin julkinen palvelutarjonta.

- Ikääntyneet tietävät olemassa olevan palvelutarjonnan ja käyttävät niitä vakiintuneesti, mutta monille nuorille palvelua ei ole olemassa, jos se ei ole myös netissä/somessa. Tämä haastaa perinteiset palvelutuottajat, koska asiakaspohja katoaa ajan kuluessa ilman digitaalista läsnäoloa.

- Naiset ovat aktiivisempia osallistumaan paikallisyhteisön toimintaan kuin miehet ja tekevät enemmän kulutus- ja palvelujenkäyttöpäätöksiä. Samalla naiset, varsinkin nuoremmat, muuttavat useammin kaupunkeihin. Maaseudulla asuu enemmän miehiä ja kaupungeissa naisia. Naisten päätökset asuinpaikasta ovat kriittisiä maaseudun tulevaisuudelle ja elinvoimalle.

 

Lisätietoja: Juri Nieminen 044 978 4124 juri.nieminen@kuntavelho.fi

Hanketta rahoitti Päijät-Hämeen liitto ja Sysmän kunta.

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO SYSMÄN KUNTA